JUUSO! Karhun maalaamaa taidetta Maunula-talossa

Merja Haakana Uutiset

Maunula-talon seinillä on ehditty nähdä jo monenlaista taidemaalausta, valokuvaa ja taideteosta. Yksi yhteinen piirre niillä kaikilla on ollut: taiteen tekijänä on aina ollut ihminen. Tulevassa näyttelyssä asia on kuitenkin toisin: taidemaalaarina on tällä kertaa KARHU. Ruskeakarhu Juuson kokoelman Maunula-talolle on tuonut eläintaiteen kerääjä ja mesenaatti Heikki Lehtosaari. Hän vastasi avajaisten alla kysymyksiin Juusosta ja eläinten tekemästä taiteesta.

 Miltä tuntuu tuoda Juuso-näyttely Maunula-talolle?

  • Olen todella iloinen saadessani pitää näyttelyn täällä, sillä tilat ovat juuri sopivan kokoisia tälle kokoelmalle.  Juuson tauluja minulla on parikymmentä. Juuso on 20-vuotias uroskarhu eli on nyt karhujen keski-iässä. Taiteilija asuu Kuusamon petoeläinkeskuksessa ja meni juuri viime kuun lopulla talviunille.

Vaikka eläinten maalaamia tauluja maailmalta löytyy, karhujen tekemät työt ovat harvinaisia. Olen kuullut, että ainoastaan yksi mustakarhu ja pari jääkarhua on tehnyt taidetta. Juuso tekee hyväntekeväisyystyötä maalauksillaan. Näyttelyssä olevien taulujen printtikopioiden myyntitulot menevät nimittäin suoraan petoeläinkeskukselle. Niillä on katettu muun muassa eläinten uima-altaiden korjaukset.

Miten Juusosta kehkeytyi taidemaalari?

  • Näin elokuvan Miesten vuoro ja siinä esiintyi karhunhoitaja Sulo Karjalainen ystävänsä Juuso-karhun kanssa. Siitä sitten idea syntyi. Halusin tehdä Juusosta tähden, joka toisi tunnettavuutta petoeläinkeskukselle. Minulla oli entuudestaan simpanssien, gorillojen, elefanttien ja delfiinien maalauksia. Olen aina tykännyt abstraktista ekspressionismista. Luin taannoin jutun kansainvälisestä huutokaupasta, jossa oli myyty apinatauluja hurjan korkeaan hintaan. Varallisuuteni ei riitä Jackson Pollockiin, mutta eläintaiteeseen kyllä.  

Olen aina myös ollut kiinnostunut eläintarhoista ja lapsuuden Tarzan-elokuvat olivat suosikkejani.  Lapsenmielisyyteni ei ole iän myötä kadonnut.  Ensimmäinen eläimen tekemä tauluni oli Tarzan-elokuvien viimeisen Cheetan maalaama. Löysin sen Kaliforniasta. Olen kulkenut monessa maanosassa, lukuisissa eläintarhoissa ja eläinten turvakodeissa näiden taulujen perässä.  Minulla on tällä hetkellä arviolta sata eläinten tekemää työtä.

Miten Juuso-taide syntyy?

  • Juusolla on hyvä piirustuspöytä, joka kestää vaikka makaamista. Kun Juuso haikailee pöydän suuntaan, niin sille levitetään paperia tai vaneria. Juuso nousee pöydän päälle, alkaa tutkia valkoista pintaa ja sitten tahria maalia tassuillansa. Selvästi sen maalaamisessa on harkinta mukana, sillä Juuso vaihtaa aina välillä värejä ja selvästi myös sommittelee työtään. Koska tassu menee myös suuhun, värit ovat myrkyttömiä sormivärejä.  Ihmisavustaja tarjoaa taiteilijalle marjoja, useimmiten mustikoita. Joskus marjoja saattaa eksyä myös maalauksiin.  Maalaaminen on sen verran sottaista puuhaa, että sen jälkeen taiteilija pestään pehmeästi painepesurilla.

Miten Juuson talviuni sujuu ja milloin Juusoa pääsee tervehtimään?

  • Juuso nukkuu kopissa, johon se on oljista möyhinyt itselleen pesän. Talviunien aikaan Juuso kääntää päivittäin kylkeä ja vähän se saattaa röhistäkin, mutta harvoin se ulos tulee. Nukkuessaan Juuso menettää 500 kilon painostaan talvella miltei puolet. Vapun korvilla Juuso ja sen karhukaverit heräävät, ja sen jälkeen niitä voi tulla tervehtimään Kuusamoon.

Unien jälkeen ruoka taas maistuu. Karhuille tarjoillaan päivittäinen ruokaseosta, jossa on poron teurasjätteitä, lohen perkeitä, viljajauhoa ja vitamiinia. Ruokaa niille on tarjolla tarhassa yllin kyllin. Kaikenlaisia välipalojakin on tarjolla puiden lehdistä hedelmiin. Juuson erityisherkkua on nallekarkit ja hunaja. Jälkimmäistä menisi vaikka kuinka paljon.

Juuso!-näyttely Maunula-talolla 16.11-19.12. Avajaiset perjantaina 16.11. klo 18.00. Tervetuloa!