Yhteisöllisyyden rakentaminen on täyttä työtä

Merja Haakana Maunula, Maunula-talo, Osallistuva budjetointi, Työväenopisto, Uutiset

Kun Emmi Komlosi kirjoittaa työnimikkeensä, rivillä pitää olla rutkasti pituutta. Helsingin työväenopiston osallisuuden ja ilmiöoppimisen suunnittelijaopettaja ei nimittäin ihan lyhyelle mahdu. Nimike on uusi ja hän aloitti työssään viime vuoden alussa.

  • Perinteisen opetukseen oheen haluttiin joku hoitamaan osallisuuteen liittyviä tehtäviä. Ilmiöpohjaisuus taas on pedagogiikan alueella ollut pitkään sellainen ”hottisjuttu”.  Se haluttiin nyt myös mukaan työväenopistolle, kertoo Emmi.

Ilmiöpohjoisen oppimisen ajatus on lähestyä tosielämässä olevia ilmiöitä hyvin monesta lähtökohdasta käsin.  Kirjojen pänttäämisen sijasta keskiössä on tutkiva oppiminen. Tietoa kannustetaan hankkimaan itsenäisesti ja suhtautumaan siihen myös kriittisesti.  Opettajan rooli on myös erilainen; opettamisen sijaan tehtävänä on mieluumminkin ohjata.

  • Isossa osassa on tutkiva oppiminen. Menetelmä on saanut julkisuudessa myös kritiikkiä, jolloin on useimmiten puhuttu opiskelijoiden heitteille jättämisestä. Tarkoitus on kuitenkin meillä siinä, että opittaisiin medialukutaitoja ja kriittistä tiedonkäsittelyä.

Ilmiöoppiminen ei juurikaan vielä näy työväenopiston opetuksessa. Emmin tehtävänä on tässä vaiheessa vielä selvitellä, mihin sitä voisi opistolla käytännössä soveltaa.

  • Tällä hetkellä meillä on eri vuosille omat teemansa. Tänä vuonna se oli Eurooppa, viime vuonna kohtaaminen. Lähtökohtana on ollut, että teemaa voi lähestyä eri kursseilla hyvin monelta eri kannalta.

Osallisuudesta on moneksi

Osallisuus-sana vilahtaa siellä ja täällä, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

  • Ihmiset käsittävät sen aika eri tavoin, painottavat sillä eri asioita ja sillä voidaan tarkoittaa monia eri asioita.  Se on osallistumista, vaikuttamista ja yhteisöllisyyttä. Työväenopistolla aihetta voidaan lähestyä vaikkapa nykyisten ja tulevien opiskelijoiden kautta, tuntiopettajien tai vakituisen henkilöstön näkövinkkelistä.

Ihmiset käyvät hyvin eri syistä työväenopiston kursseilla. Opiskelijan tavoitteena voi olla uusien asioiden oppiminen, mutta se voi yhtä hyvin olla myös toisten seura ja uudet ystävät. Vuosittain opistossa pidetään noin 5000 kurssia vuodessa ja oppilaita on noin 8 0000.

– Massat ovat niin valtavat, että muutoksissa kestää aikansa. Laiva kääntyy hitaasti.

Uusia kävijöitä voidaan houkutella esimerkiksi luomalla opiston tilat entistä toimivimmiksi. Emmi kertoo, että esimerkiksi Kallion alueella on paljon luovan työn tekijöitä ja yrittäjiä. Kallion opistotaloille on nyt kaavailtu heille ja toki muille alueen ihmisille tulevaisuudessa uudenlaisia kohtaamispaikkoja.

Työväenopiston kummeja ja tähtiä

Paljon on myös sellaisia ryhmiä, joille työväenopisto ei kerro mitään, mutta joille työväenopisto-opinnoista olisi paljon hyötyä.  Emmi mainitsee muun muassa mielenterveyskuntoutujat, yksinäiset ihmiset, maahanmuuttajat ja he, jotka kärsivät erilaisista oppimisvaikeuksista. Tulevaisuudessa tarkoitus onkin mataloittaa osallistumisen kynnystä.  Sitä varten on kehitteillä työväenopiston kummitoiminta. Tulevaisuudessa kummi lähtisi tueksi ja kaveriksi mukaan uusille kursseille.  

Emmi on organisoimassa myös Työväenopiston tähdet –nimistä projektia.

–  Ajatus on ollut se, että kun ihmiset oppivat meillä soittamaan, kirjoittamaan ja tekemään kaikenlaista, miksi ei sitä osaamista voisi myös muille jakaa. Työväenopiston tähdet on konsepti, jota kautta kyvyt saadaan myös esiin kaupungin sisällä. Tulevaisuudessa työväenopiston tähdet ja kummit löytyvät Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan nettisivujen kautta. Vielä tässä vaiheessa tieto molemmista kulkee Emmin kautta.

Harrastukset kotouttajina

Emmi on ollut viikoittain myös Maunula-talon kehittämistyössä mukana.  Hän on koordinoinut sitä, että asukkaiden omat ideat ja yhteisöllisyyden lisääminen tulisivat entistä enemmän osaksi taloa. Ensi viikolla järjestettävä Avoin foorumi on yksi työkalu kohti tuota tavoitetta. Siinä asukkaat kutsutaan keskustelemaan ja ideoimaan yhdessä talon toimintaa. Maunula-talon neuvottelukunnan asukasjäsenenä taas pääsee suoraan vaikuttamaan siihen, mitä talossa tapahtuu.

Alueen asukkaiden mukaan saaminen ja yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny itsestään. Se vaatii lukuisia työtunteja, kontaktien luonteja ja tapaamisia. Emmin työ on paljolti yhteistyökuvioiden luomista ja organisointia eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa sekä mukana oloa eri projekteissa ja hankkeissa.  Työväenopisto on ollut mukana esimerkiksi kansainvälisessä Erasmus+ Demos-hankkeessa. Siinä pyritään edistämään syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien osallisuutta ja osallistumista. Sen kautta on pyritty saamaan harrastustoimintaa etenkin maahanmuuttajille.  Syksyn aikana Maunula-talolla on ollut tarjolla kieliryhmiä, joogaa ja rentoa elämänfilosofiaa. Lapinlahden lähteellä toimivan Miitti-hankeen kautta on tavoitettu ohjaajat ja saatu mukaan osallistujia. Maksuttomat kurssit ovat vetäneet paikalle myös kantasuomalaisia harrastajia.

Niceheartsin organisoima Naapuriäidit ryhmä taas on järjestänyt arkisin maahanmuuttajanaisille kotoutumiskoulutusta. Tulevaisuudessa on tarkoitus myös kehittää Maunula-talon vapaaehtoistoimintaa.

– Maunula-talo on täynnä mahdollisuuksia, iloitsee Emmi.

Maunula-talon Avoin foorumi 25.11. klo 17-20.
Neuvottelukuntaan kaivataan uusia jäseniä. Tule vaikuttamaan ja ilmoittaudu: emmi.komlosi
@hel.fi

Tervetuloa!