Esittelyssä Maunula-talon neuvottelukunnan asukasedustajat

Ulla Paukku Uutiset

Maunula-talon neuvottelukuntaan on valittu kaikkia Maunula-talon käyttäjiä edustamaan kolme varsinaista ja kolme varahenkilöä. Neuvottelukunta on yksi konkreettinen tapa, jolla asukkaat ja käyttäjät pääsevät vaikuttamaan suoraan talon toimintaan ja linjauksiin. Neuvottelukunta kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa.

Jaana Taskinen

0400

”Olen Jaana Taskinen, koulutukseltani Teatteritaiteen maisteri ja teatteriopettaja. Työkseni olen vuodesta 2006 lähtien toiminut helsinkiläisen Q-teatterin yleisötyövastaavana ja Nuorten Teatterin johtajana ja ohjaajana.

Työni kautta olen tutustunut laajasti helsinkiläiseen esittävän taiteen kenttään sekä kulttuuri-ja nuorisotoimijoihin alueella. Olen suunnittelut ja johtanut projekteja, joissa on nostettu yhteisön omia kiinnostuksen aiheita taiteen kautta näkyväksi.

Maunula-talon suhteen olisin halukas toimimaan linkkinä orastavien mielenkiinnon välähdysten ja toteutettavissa olevien ideoiden välissä. Uskon, että minulla on ymmärrystä siihen.

Olen asunut Pirkkolassa vasta vuodesta 2014, mutta asuin aiemmin useita vuosia Metsälässä. Lisäksi tyttäreni on ollut päiväkoti Maunulassa, aloittaa nyt esikoulun Maunulassa ja jatkaa kouluun Maunulan ala-asteelle. Sitä kautta toivon voivani välittää kouluikäisten lasten ja vanhempien toiveita Maunula-talon käytöstä.”


Kirsti Tuominen

Kirsti
”Olen Kirsti Tuominen, koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri ja kirjastonhoitaja. Olen asunut alueella miltei neljäkymmentä vuotta, ensin Maunulassa ja vuodesta 1990 lähtien Pirkkolassa. Jäin eläkkeelle Kallion kirjaston johtajan tehtävästä vajaat kaksi vuotta sitten.

Aloitin lastenkirjastonhoitajana Vantaalla Myyrmäen kirjastossa, mistä siirryin koulun ja kirjaston yhteistyöprojektiin. Se johti vuosiksi 1996–1998 EU-projektiin, missä toteutettiin virtuaalikirjasto lapsille kuudessa EU-maassa. Sen jälkeen olin Kartanonkoskella monitoimitalo Pointin toiminnanjohtajana ja Pointin kirjaston johtajana. Pointista siirryin Kallion kirjaston johtajaksi helmikuussa 2011.

Mielestäni Maunula-talolla on upea mahdollisuus muodostua alueen keskukseksi, jossa asukkaille on tarjolla sekä heidän järjestämiään että heille järjestettyjä tapahtumia, tilaisuuksia ja näyttelyjä. Alueen asukkailla on paljon erilaista osaamista ja kulttuurisia taustoja, joiden avulla Maunula-talosta voidaan rakentaa asukkaille tärkeä oma tila. Työväenopiston ja kirjaston yhteistyöllä on mahdollisuus luoda rikas ja omaleimainen talo, joka hengittää ympäristönsä kanssa.

Toimintani Maunula-talon neuvottelukunnassa ei nousisi pelkästään kirjastokokemuksesta. Työskentely Pointin toiminnanjohtajana opetti paljon kulttuurisista eroista ja eri toimijoiden työskentelytavoista. Kirjaston lisäksi Point-talossa toimii Vantaan kansanvälinen koulu ja päiväkoti Y.E.S., missä on sekä suomen- että englanninkielisiä ryhmiä. Monikulttuurisuus on osa arkea, sillä talon henkilökunta, koulun oppilaat ja päiväkodin lapset ovat kotoisin eri puolilta maailmaa. Suomalaisuus yhdessä muiden maiden kulttuurien kanssa näkyy rinnan niin talon arjessa kuin yhteisissä juhlissa ja tapahtumissa. Olin Pointin johtajana kahdeksan vuotta sen käynnistämisestä lähtien, ja opin talon sisäisen ja alueellisen yhteistyön merkityksen.

Toimin nykyisin työelmävalmentajana ja mentorina. Näissä tehtävissä kuunteleminen ja kysymykset ovat paras tapa avata uusia näkökulmia. Kokemukseni sekä Pointista että Kallion kirjastosta antavat hyvän perustan Maunula-talon neuvottelukunnassa toimimiseen. Opin niissä kuuntelemaan eri osapuolia ja katsomaan asioita useasta eri näkökulmasta.”


Marja Salmela

Marja salmela

”Olen oppinut yhteisöllisyyden ja yhteistyön jo lapsena sodan jälkeen, jolloin koko asuinalueen väki auttoi toisiaan ja järjesti itse monenlaisia tapahtumia lasten hiihtokilpailuista käsityökerhoihin.

Aistin, että monet ihmiset ydinperheistä sinkkuihin haluavat taas ympärilleen piirin, joka on turvallinen, auttavainen ja luo yhdessä jotain uutta tekemistä ja kokemista.

Minulle on kertynyt monenlaista kokemusta vuosien mittaan. Opiskellessani Helsingin yliopistossa valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimin Pohjois-Pohjalaisessa osakunnassa ja Pohjalaisessa valtuuskunnassa. Toimitin osakunnan lehteä ja vastaisin omalta osaltani kirjaston kirjojen ja lehtien valikoimasta.

Työskennellessäni Oulussa Helsingin Sanomien toimittajana olin yhtenä perustamassa ja pyörittämässä Oulun lasten ja nuorten taidekoulua, joka kattaa monia taiteen aloja. Nyt koulu on kunnallinen ja yksi Suomen suurimmista.

Ouluun perustettiin myös Montessori-päiväkoti, jota olin yhtenä äideistä pyörittämässä useita vuosia. Seuraava kokemus yhteisöllisestä yhteistyöstä syntyi tyttären musiikkiluokan erilaisista aktiviteeteista.

Muutettuani takaisin Helsinkiin toimin aktiivisesti Kumpulan kylätilayhdistyksessä ja sen puheenjohtajana vuosituhannen vaihteessa.

Viimeiset vuodet olen paneutunut Helsingin barokkiorkesterin toimintaan hallituksen jäsenenä, jolloin tutuksi ovat tulleet talousasiat sekä orkesterin tunnetuksi tekeminen.

Kaupunginosien muuttumiseen ja kehittymiseen olen perehtynyt Yhdyskuntasuunnitteluseuran hallituksen jäsenenä jo muutaman vuoden ajan.

Eniten tuntumaa helsinkiläisten elämään on kertynyt työssä Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksessa 1999–2016. Nyt olen ollut eläkkeellä muutaman kuukauden ja pohtinut, miten hyväkuntoiset, aktiiviset eläkeläiset voisivat olla apuna lähiympäristönsä väelle.

Minusta on tärkeää miettiä keinoja, joilla asukkaat voisivat kehittää kaupunginosastaan paikan, jossa lapset, keski-ikäiset ja ikäihmiset kohtaavat ja tekevät asioita yhdessä ja ottavat vastuuta toisistaan.”

Minna Tarkka

Minna

Olen Minna Tarkka, koulutukseltani taiteen maisteri. Olen työskennellyt median ja taiteen tuotannon ja koulutuksen tehtävissä 90-luvun alusta mm. Aalto-yliopiston Medialaboratoriossa.

Erikoisalojani ovat osallistuva media ja kaupunkitaide. Mediakulttuuriyhdistys m-cult ry:n toiminnanjohtajana olen viime vuosina vastannut mm. Stadi.TV:n yhteisömedian työpajojen ja Media Facades Helsinki -festivaalin tuotannosta. Tällä hetkellä m-cultin pääprojektina ovat yhteisölliset taiteilijaresidenssit Maunulassa, jotka tuotetaan yhteistyössä kansainvälisten ja paikallisten kumppanien kanssa osana Helsingin malli -pilotteja 2016-18.

Maunulassa olen asunut vuodesta 2008 ja tehnyt vapaaehtoistyötä alueella mm. kehitysvammaisten Ristola-säätiön kannatusyhdistyksessä ja Pirttipolunpuiston vieraslajitorjunnassa. Työssäni ja vapaa-aikanani rakastan kokata isoja talkootarjoiluja.

Maunula-talon neuvottelukunnassa minua motivoi kaksi päätavoitetta. Ensinnäkin on todella tärkeää, että asukkaiden osallistuminen talon toiminnan kehittämiseen jatkuu myös demokratiahankkeen päätyttyä. Toiseksi talon ohjelmaan olisi hienoa saada monipuolinen ja kiinnostava kattaus uutta taidetta. Lisäksi tahtoisin olla mukana luomassa Maunulaan omaa yhteisömediaa, joka rakentaisi siltaa Mediapajan ja Maunula-talon toimintojen välille.”

Tapani Kontiala

Tapani (2)

”Olen asunut vanhan Maunulan alueella yli 35 vuotta.  Lapsiperheelle Vesakkoyhtiön pihamaat olivat mainio paikka, jossa nyt jo aikuiset lapsemme varttuivat.  Maunula on minun kotiseutuani, ja niinpä se, mitä alueella tapahtuu, kiinnostaa.  Mitä paremmin tunnemme naapurimme, sitä paremmin viihdymme alueella.

Pääosan työurastani tein STTK:laisten ammattijärjestöjen palveluksessa neuvonta, koulutus- ja asiantuntijatehtävissä.

Oman asuinalueen viihtyvyyden parantaminen on monen pienenkin asian tulos.  Erilaiset kaupunginosatapahtumat lisäävät osaltaan viihtyvyyttä.  Olen ollut aktiivinen touhuaja monessa Maunulassa järjestettävässä tapahtumassa.  Reilut 20 kertaa olen ollut mukana toteuttamassa koko perheen Jääjuhlaa maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina.  Maunula-tiimin järjestämän Maunula-päivän suunnittelussa ja toteutuksessa olen ollut mukana kymmenkunta vuotta.  Myös kolmatta kertaa järjestettävän Maunulan Musaa ja Makkaraa -tapahtuman toteutuksessa olen aktiivinen toimija.

Viimeiset viisi vuotta olen ollut vapaaehtoinen Maunulan Mediapajalla sekä Asukastalo Saunabaarissa.  Mediapajalla olen opastanut ikäihmisiä tietokoneiden, tablettien ja puhelinten käytössä.  Saunabaarissa olemme laulaneet ja tanssineet yhdessä. Myös Maunulan tiernapoikaesityksen tähtipojan osa on ollut ohjelmassa jo neljänä jouluna.

Minua on pyydetty asettumaan ehdolle asukasedustajaksi Maunula-talon neuvottelutoimikuntaan.   Olen valmis jos luottamusta ja kannatusta löytyy.  Tunnen parhaiten vanhan suojellun Maunulan alueen ja ison joukon täällä asuvia ihmisiä.  Maunula-talo on kiinnosta konsepti, ja se tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia ja uudenlaista pöhinää alueelle.”

Omar Bahaaldin

Omar 
”Olen Omar Bahaaldin, kotoisin Pohjois-Irakista, jossa kasvoin sotalapsena. Irakin diktaattorisen hallituksen vuoksi jouduin vankilaan, jossa olin yli vuoden ja sain kuolemantuomion vuonna 1983. Minut vapautettiin vankienvaihdon yhteydessä, mutta jäin mustalle listalle. Ehdin käydä vain lukion kotimaassani. Unelmani oli ryhtyä näyttelijäksi, mutta valitettavasti se ei toteutunut, vaikka minulla oli viiden vuoden kokemus alasta.

Vuonna 1989 jouduin pakenemaan pois Irakista, ja vuonna 1990 pääsin Suomeen kiintiöpakolaisena. Kaksi vuotta opiskelin suomen kieltä, minkä jälkeen pääsin työelämään ja tulkkikoulutukseen. 1994 muutin Helsinkiin. Olen asunut viimeiset kymmenen vuotta Maunulassa ja työskennellyt tulkkina. Tyttäreni käyttää Maunulan palveluja myös aktiivisesti.

Integroituminen oli minulle tärkeää alusta saakka. Juuri sen vuoksi pääsin nopeasti mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Hämeenlinnassa asuessani olin kaupungin työntekijöiden ammattiosaston hallituksen varajäsen. Siellä perustin viiden muun henkilön kanssa Hämeenlinnan työttömien järjestön.

Olen edelleen mukana eri järjestöissä ja kansalaisliikkeissä, mm. rauhan puolesta ja sotaa ja väkivaltaa vastaan, maahanmuuttajiin liittyvissä asioissa, kotoutumis- ja kulttuuriasioissa sekä koulutukseen ja kulttuuriin kohdistuvia leikkauksia vastaan. Tunnen monenlaisia ihmisiä, ja olen tottunut tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten ja organisaatioiden kanssa.

Olen järjestänyt edellä mainittuihin teemoihin liittyen useita seminaareja ja koulutusta eri puolilla Suomea ja osallistunut eurooppalaisiin seminaareihin. Olen kirjoittanut useita mielipidekirjoituksia lehtiin ja antanut haastatteluja medialle.

Olen halukas osallistumaan aktiivisesti Maunula-talon neuvottelukunnan toimintaan sen jäsenenä. Maunula on alueena monikulttuurinen, ja täällä asuu paljon maahanmuuttajia, jotka mielestäni tulee huomioida, jotta saataisiin myös heidät osallistumaan ja sopeutumaan uuteen yhteiskuntaan.”

Muut neuvottelukunnan jäsenet ovat talon johtotiimin ja työntekijöiden edustajia:

Anne Dikert, Maunulan kirjasto, neuvottelukunnan puheenjohtaja
Heidi Aarnio, Maunulan kirjasto
Mari Larkovirta, työväenopisto, neuvottelukunnan sihteeri
Ilkka Pietilä, työväenopisto
Antti Sarpo, nuorisoasiainkeskus
Tytti Tikkakoski, nuorisoasiainkeskus (varalla)