Emilia Palonen edustaa vapaata ja avointa asukastoimintaa

Heidi Aarnio Asukkaat, Maunula, Suunnittelu, Uutiset, Vaikuttaminen

 

Emilia Palonen on 39-vuotias politiikantutkimuksen lehtori. Hän on muuttanut Maunulaan 2012-2013 vaihteessa. Emilia on aiemmin opettanut mm. hallinto- ja organisaatiotutkimusta ja ollut aktiivinen Alppilan kaupunginosayhdistyksessä.

Demokratiahanke vei mukanaan

Emilia pääsi mukaan Maunula-talon suunnitteluun vuonna 2012 demokratiahankkeen kautta. ”Tarkoitus oli saada demokraattisia tiloja Maunulaan. Uida virkamiesten liiveihin.”

Palonen valittiin edustamaan maunulalaisia keväällä 2013 yhdessä Kati Peiposen kanssa. ”Pääsimme mukaan jo hankesuunnitteluvaiheessa yhdessä talon tulevien toimijoiden kanssa. Asukkaiden vaikutus näkyy tulevassa Maunula-talossa useammassa kohtaa. Aulaan avautuu infohuone, joka toimii majakkana kaupunkilaisille. Talon sydän, yhteinen keittiö, on myös asukkailta lähtöisin. Lisäksi olemme erittäin tyytyväisiä, että taloon tulee nyt kolme neuvotteluhuonetta kaikkien käyttöön.”

Maunula-taloa on suunniteltu kymmenissä asukkaiden järjestämissä kokouksissa ja työpajoissa vuosina 2013-2016 yhteisessä osallisuusprojektissa. Palonen kokee, että Maunula-talon suhteen aito vaikuttaminen asukkaiden kautta onnistui ja demokratiahanke lisäsi keskustelua myös talon toimijoiden kesken.

Matkan varrella onnistumisten lisäksi myös haasteita

Aktiivisia maunulalaisia oli mukana paljon, mutta virkamiespalavereissa vain muutama. ”Jos olisimme tienneet heti alusta alkaen kuinka paljon erilaisia palavereita tulee, olisi vastuu jaettu isommalle joukolle.”

Ajan riittävyys ja rahoitus aiheutti välillä myös päänvaivaa. ”Välillä ollut haasteita sovittaa töitä ja perhe-elämää tähän työmäärään. Päivitysvastuu Maunula-talon Facebook-sivujen osalta jäi käytännössä kokonaan vastuulleni. Markkinointibudjettia ei saatu Helsingin kaupungilta ollenkaan työpajoja varten. Aika paljon sai käsivoimin töitä tehdä. Saunabaari oli isona apuna markkinoinnissa. Maunulan Sanomat ja Maunula-seura toimivat myös kanavina tiedon välittämiseen asukkaille. Jaksaminen on ollut välillä tiukoilla.”

Erehdysten kautta on myös opittu ja neuvottelukunnassa on nyt 3+3 jäsentä ja varajäsenet, jolloin työmäärä ei yhtä henkilöä kohti kasva liian suureksi.

Yksi suuri onnistuminen oli puistoalueen saaminen mukaan. Nykyinen suunnitelma noudattaa pohdittuja linjoja ja asukaslähtöisiä näkökulmia. Ajatukset tulevasta toiminnasta näkyvät suunnitelmassa ja pihaa varten saatiin myös rahoitusta lähiörahastosta.

”Ehkä yksi haastavimmista asioista oli kahvila. Tämä oli yksi tärkeimmistä asioista asukkaille, mutta sen läpivienti ei ollut helppoa. Kahvilaa toivottiin kokouksissa, asukaskyselyissä vuonna 2013 ja nimikilpailun eri vaiheissa. Nyt kahvila siis on tulossa, mutta se ei ole ihan niin iso, mitä asukkaat alun perin toivoivat. Asukkaiden ansiosta monitoimisaliin on tulossa myös nouseva ja laskeva lava ja avoimeen oppimisympäristöön ikkunan tilalle screeni. Yhdessä asukkaiden kanssa myös hyväksyimme ehdotuksen, että taloon ei tulisikaan sinne kaavailtua saunaa.”

Maunula mallina muille jatkossa?

Työskentelyn tuloksena on saatu aikaiseksi malli ”ideaalitapauksesta”. Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n (Helkan) KEVEIN-hanke projektin myötä tämä saatiin visualisoitua. Tätä voidaan hyödyntää jatkossakin yhtenä lähidemokratian perusmallina. Ensi keväällä esimerkiksi Palosen valkovenäläinen tutkijakollega Liettuasta tulee perehtymään toimintamalliin. Voi olla, että tulevaisuudessa muuallakin asioita kehitetään maunulalaisen mallin mukaan.

 

Teksti ja kuva: Heidi Aarnio