Vuorovaikutussuunnittelijan tuella maunulalaisten ideat pääsevät toteutukseen

Ulla Paukku Maunula, Nuorisoasiainkeskus, Osallistava budjetointi, Osallistuva budjetointi, Suunnittelu, Työmaa, Vaikuttaminen

Inari Penttilä on ollut mukana Maunula-talo-projektissa vuorovaikutussuunnittelijana viime syksystä lähtien. Hänen ja toisen vuorovaikutussuunnittelijan, Virve Miettisen, tehtävänä on ollut kehittää Maunula-talolle osallistuvan budjetoinnin mallia, jonka avulla talon toimintaa voidaan suunnitella yhdessä kirjaston, työväenopiston, nuorisoasiainkeskuksen ja ennen kaikkea kaupunkilaisten kanssa.

– Käytännössä työ on vuoropuhelua ja erilaisten intressien yhteensovittamista sekä yhteistyötä ihmisten, ryhmien ja organisaatioiden kesken, Inari tiivistää.

Osallistuvan budjetoinnin avulla pyritään Maunula-talosta tekemään kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita vastaavaa kaupunkikeskusta, jonne tullaan kauempaakin viihtymään ja harrastamaan. Uuden talon myötä on mahdollista luoda uudenlaista kaupunkia, vahvistaa paikallisdemokratiaa ja yhdessä tekemistä kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten välillä.

Maunula on kylämäinen ja omaleimainen kaupunginosa, jossa on yhdessä tekemisen meininki, ja siksi vuorovaikutussuunnittelijan työ on ollut Inarista erityisen kiinnostava.

– On ollut etuoikeus saada tutustua alueeseen ja sen asukkaisiin. Maunula on ollut hieno paikka testata osallistuvaa budjetointia, koska asukkaat ovat olleet niin aktiivisesti mukana. Kohtaamiset kaupunkilaisten kanssa laajentavat ymmärrystä elämästä ja Helsingin eri alueiden ja ihmisten tarpeista. Tasa-arvoiset tilanteet, joissa pääsee yhdessä asukkaiden kanssa kehittämään alueita, ovat olleet parasta työssäni.


Uudenlainen toimintakulttuuri

Osallistuvaa budjetointia kokeillaan ensimmäistä kertaa kulttuuritalon kolmen viraston palveluiden suunnittelussa, mikä haastaa kaupungin palveluiden suunnittelua ja totuttuja työtapoja.

Uuden edessä on pitänyt opetella aidosti uudenlaista toimintakulttuuria sekä tunnistaa kaupungin toimijoiden ja asukkaiden erilaiset roolit ja tehtävät.  Inarin mukaan haasteena on ollut löytää Maunula-talosta kiinnostuneet miehet mukaan suunnitteluun.

– Asiaan päästyämme yhteissuunnittelu asukkaiden kanssa on ollut todella antoisaa. Riemastuttavinta on, kun huomaa omien ennakkoluulojen ja -oletuksien murentuvan. Esimerkiksi päiväkotilaiset osoittautuivat varsinaisiksi innovaattoreiksi ja laitamyötäisessä kulkeneet miehet kantoivat huolta nuorten harrastuksista korostaen hyvien harrastusten ehkäisevän syrjäytymiseltä ja päihdeputkelta.

Syksyllä kootaan Maunula-talon neuvottelukunta, jossa on mukana myös kolme asukasjäsentä. Neuvottelukunta päättää syksyn aikana mm. asukkaiden ideoimista Maunula-talon ensi vuoden toiminnoista. Inari odottaa päätöstä innolla.

– On jännittävä nähdä, millaiseksi Maunula-talon toiminta muotoutuu sen ensimmäisenä toimintavuonna.